Shoppailu, mitä se on?

Naiset ovat ainakin intohimoisia shoppailijoita.

Päivässä kävellään monen monta kilometriä kaupoissa

vaatteiden perässä. Jalkoihin sattuu,hiki virtaa ja

kädet ovat venyneet orankikäsiksi painavien ostoskassien

painon voimasta. Mikä siitä siis tekee niin ihanaa?

Toivo siitä, että sovituskoppiin rontatut vaattekappaleet

(joiden määrä saattaa lähennellä sataa) sopisivat

kuin valettu ja niiden avulla olisi siro ja muodikas.

Valitettavan usein käy niin,että vaatteet kiristävät

vääristä kohdista, jenkkakahvat tursuavat ja yhtäkkiä huomaa

että reidet ovatkin liian isot, takapuoli väärän muotoinen

ja näyttää muutenkin aivan erilaiselta kuin mallinuket näyteikkunoissa.

Mutta silti vaikka kuvajainen muistuttaisi omasta mielestä

epämuodostunutta norsua ja kaverin päällä sama vaate

on täydellinen, vaikka kaveri väittäisikin sen olevan

"ei ollenkaan hänen tyyppisensä ja aika kamala päällä",

jaksaa aina kasata itsensä ja hakea uuden kasan

vaatteita ja uuden toivon varassa ahtautua liian ahtaaseen pukukoppiin

jossa ei ole edes jakkaraa.

Ja vaikka viimeiset ajatukset ennen hikistä tuskastumiskuolemaa olisivatkin

että ei enää ikinä, löytää itsensä seuraavana lauantaina jälleen

ostoskeskuksista ja pukukopeista.

Kotona sitten harmissaan miettii "olisiko pitänyt ostaa vielä ne balleriinat

ja sen ikiihanan mekon, joka näytti makkarankuorelta?"

Miksi naiset tekevät niin? Että täyttäisivät kauneusvaatimukset ja

miehet kuolaisivat perään. No, asiasta voi olla montaa mieltä.

Rakkaudella, minä.